Pimp up your recruiting
Tapahtui kerran Tukholmassa vuonna 1999…
Sain vanhalta kolleegaltani hiljattain alla olevan viestin ja palasin ajatuksissani takaisin Tukholmaan vuoteen 1999, jolloin ensimmäisen kerran kohtasimme. Halusin jakaa tämän tarinan kaikille, jotka työnsä puolesta ovat rekrytoinnin kanssa tekemisissä, koska usein kaikki ei mene ihan niin kuin olemme suunnitelleet ja lopputulos voi olla siitäkin huolimatta, tai ehkä jopa senkin takia, aivan huikea.
“Hey buddy! New Year, can’t believe it’s 2019! Seems such a long time ago we were Business Game Warriors.. We went through good and tough times together but I want to say that I appreciate you as one of the most inspiring people I have ever met! Happy New Year to you and your family!”
Aamupalatreffit klo 08.00
Olimme onnistuneet järjestämään hyvin onnistuneen rekrytointi -illan tammikuisessa Tukholmassa vuonna 1999. Tilaisuudessa oli muistaakseni noin 30-40 osallistujaa ja minun tehtäväni oli rakentaa kovan luokan myyntiorganisaatio Tukholmaan. Olimme silloisen pomoni kanssa illan päätteeksi valinneet jatkokeskusteluihin useampia mielestämme sopivia tyyppejä. Pomoni oli sopinut ensimmäisen kanssa aamupalatreffit klo 08.00 erääseen kuppilaan, ilmoittamatta asiasta kuitenkaan minulle.
Sattuma puuttui peliin
Aamulla noin 7.40 minut herätetään yllättäen. Pomollani oli korkea kuume ja samalla hän ilmoitti, että oli sopinut meille aamupalatreffit klo 08.00. Nyt tilanne muuttui niin, että minun oli mentävä hoitamaan haastattelu yksin, enkä ollut tietenkään valmistautunut mitenkään, koska kuulin asiasta ensimmäistä kertaa juuri äsken. Suihkuun ja aamurutiineihin ei enää ollut aikaa.
Hetken vitutti, jonka tein selväksi myös pomolleni. Aloin kiivaasti miettimään miten pystyn järjestämään asian, ilman, että pilaamme mahdollisuutemme hyvään rekrytointiin.
” Hmm, punttisalille haastattelemaan”- oli paras mitä keksin.
Muistin, että meillä oli punttiskamppeet mukana ja päätin, että ilmoitan kaverille tyynesti, että menemmekin aamupalan sijasta aamusalille. Menin kyseiseen kuppilaan ja siellä nuori mies jo odottikin, puku päällä ja Cafe Oleeta kupissa. Myöhemmin hän kertoi minulle luulleensa tätä joksikin testiksi, jossa testataan mukautumiskykyä paineen alla, heh heh.
Salilla katsoin pomon punttiskassiin sisään. Siellä oli villasukat ja collage -verkkarit, jotka sitten lykkäsin kaverille. Haastattelut juoksumatolla ja treenatessa menivätkin sitten tosi hyvin ja aistin, että tässä tyypissä oli juuri sellaista ainesta mitä olin hakemassa.
Jaettu minipyyhe ja vaihtoalkkarit
Pyyhkeitä en muistanut ottaa mukaan mutta sain onneksi ostettua viimeisen minipyyhkeen, joka salilla oli tarjota. Tähän sitten kuivasimme molemmat, minä tietysti ensimmäisenä. Tämän hän on muistanut mainita kaikille, joille tätä tarinaa on kertonut.
Vaihtoalkkareistakin, joita ei siis tietenkään ollut mukana, totesimme molemmat varsin epätukholmalaiseen tyyliin, että ollaanhan tässä armeija käyty.
Tämän jälkeen minulla olikin sitten tapaamisia toimistolla sovittuna pitkin päivää ja pyysin aamun lupaavaa treenikaveriani tulemaan iltapäiväksi toimistolle vähän virallisempaa keskustelua varten.
Nimet paperiin
Tällä välin olin ehtinyt saada tuntumaa muista kandidaateista ja aamun sessio oli jäänyt mieleeni vahvasti, joten olin tehnyt päätökseni. Tein paperit valmiiksi ja kysyin milloin voisimme aloittaa yhteistyön ja sovimme siinä samalla muutkin asiat ja lopuksi allekirjoitimme työsopimuksen.
Nuori mies kertoi ihmetelleensä päivän kulkua ja lopputulemaa kotimatkallaan ja mietti samalla kuinka kertoisi päätöksestään tyttöystävälleen. Olihan hän sopinut palkkamallista, joka oli hyvin provisio -pohjainen.
Elämänkestäviä tarinoita
Teimme yhdessä töitä seitsemän vuotta ja hänestä tuli myöhemmin myös yhtiökumppanini yhdessä yrityksessä. Tällä hetkellä hän toimii maailman suurimman liikematkatoimiston globaalina myyntijohtajana.
Ilokseni sain vuonna 2011 kutsun Tukholmaan häihin. Tarinan nuori mies oli tehnyt päätöksensä ja saanut myöntävän vastauksen tulevalta elämänkumppaniltaan. Vein mukanani yhdeksi häälahjaksi tuolloin punttisalilta ostamani minipyyhkeen, jonka tuolloin jaoimme ja jota olin säilyttänyt siitä päivästä asti.
Olemme edelleen säännöllisesti yhteydessä ja tapaamme aina kun tähdet ovat kohdallaan.
Olemme Ylärekisterissä erikoistuneet tekemään väkeviä elämän kestäviä tarinoita!
Taavi Thiel, The Godfather, t+358 40 554 0187, taavi@ylarekisteri.fi